Onnistunut koiran kohtaaminen ja pistopäivä

Tänään lähdettiin isommalla porukalla lenkittämään koiria eräälle laavulle. Sinne saapui myös tuttavien koira, jota Östen ei ollut aiemmin tavannut. Toista koiraa hiukan jännitti, kun vastassa oli kolmen terrierin jengi, ja kaikki tietysti irti. Tämä tuttujen koira viestitti meidän piskeille, että pysykääs vähän kauempana. Östen kiersi koiraa kiinnostuneena, mistä syystä pelkäsin hiukan, että toisen koiran karkottavat signaalit saavat Östenin rähjäämään. Huusin Östenin pois tilanteesta, ja uskomatonta mutta totta: Östen tuli minun luokseni!

Östen ei hyökännyt, ei räyhännyt, ei rähjännyt, ei mitään! Östen oli niin rauhallinen ja ihana, ettei kukaan olisi voinut ongelmakoiraksi tunnistaa! Tämä kaikki ylittää jo oman ymmärrykseni. Yksi asia on kuitenkin varmaa: Naksuttimesta en luovu koskaan!

Ulkoilun jälkeen piti taas pistää Östeniä. Pistoksen jälkeen Östen on taas nukkunut. Kaikki on siedätyshoidon suhteen sujunut hyvin. Östen on voinut hyvin kahta kertaa lukuunottamatta. Östen kuitenkin kutisee ihan niin kuin ennenkin, joten vielä en voi ainakaan hehkuttaa, että siedätyksestä olisi ollut apua. Yritän silti säilyttää vahvan uskon lääkeiden tehoon. Vielä ne tehoaa ja Östen paranee! Nyt ei saa lakata uskomasta.