sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Heitä sitä vaikka purkilla!

Koska Östeniä ei selvästikään voinut kouluttaa kuten aikaisempia koiriani, aloin etsimään muita menetelmiä. Tietoa etsin netistä ja koirakirjoista, ja kyselin tietysti muilta koiraharrastajilta neuvoja ja vinkkejä. Joka puolelta alkoi nousemaan esille sanat "johtajuus" ja "susilauma".

Olen opettanut kaikki koirani niin, että ne saavat aloittaa ruokailun vasta kun ovat kysyneet luvan. Laitan siis ruokakupin maahan, jonka jälkeen koira istuu ja katsoo minua, kunnes annan luvan syödä. Mutta uusien johtajuus-ajatusten mukaan, nyt piti lisäksi kulkea ovista ennen koiraa, syödä itse ennen kuin ruokkii koiran, koira ei saisi tulla kuin luvan kanssa sohvalle/sängylle jne. Näitähän aloin sitten noudattamaan, mutta ei tuo Östen silti lopettanut rähinäänsä. Olin siis kovasti avun tarpeessa, ja silloin kuin tilauksesta julkaistiin Koirankorjauskirja. Kirjan luettuani, olin aivan varma, että kolinapurkki on ratkaisu.

Kirjan ohjeiden mukaan pidin Östeniä huomiotyhjiössä, jonka jälkeen kokeilin heilauttaa kolinapurkkia kun Östen rähjäsi lenkillä. Koira meni siitä äänestä täysin lukkoon, eikä uskaltanut enää kävellä eteen ei taakse. Rähinä kylläkin loppui. Sen jälkeen en enää käyttänyt purkkia, mutta otin yhteyttä erääseen henkilöön, joka opettaa näitä kolinapurkki-menetelmiä. Näin lähdin siis toiselle puolelle Suomea korjaamaan koiraani. Östenin kovuutta testattiin jollain liukuvalla ihmisennäköisellä olennolla. Östen meinasi aluksi käydä kiinni tuohon rakennelmaan, mutta sen jälkeen ei uskaltanut tulla lähellekään tuota viritelmää. Yritin houkutella Östeniä haistelemaan sitä, mutta ei toivoakaan, että se olisi tullut.

Sain ohjeeksi käyttää ilmanpainepumppua, joka on hieman pehmeämpi rankaisu- ja pelottelumuoto kuin kolinapurkki. Tämä tuntui myös toimivan. Östen lopetti rähjäämisen ja sen sijaan käveli vierellä tai minun takanani piilossa erittäin alistuneen näköisenä. Eli aina kun tuli koira vastaan, ja Östen näki sen, suhautin ilman painepumpusta ilmaa. Tämä ei fyysisesti satuttanut koiraa millään tavalla, joten suostuin käyttämään tätä metodia.

Kuukauden se toimikin, jonka jälkeen Östen lakkasi reagoimasta pumppuun. Sen jälkeen Östen rähjäsi toisille koirille kuten ennenkin. Sen lisäksi Östen alkoi pelkämään lapsia, jotka istuivat pulkassa ja rähjäsi niillekin. Lopetin pumppupullon käyttämisen, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Pari kuukautta myöhemmin Östen alkoi reagoimaan jälkikäteen positiiviseen rankaisuun. Östen ei enää uskaltanut tulla eteiseen, että saisin laitettua sille remmin kaulaan. Kun remmi kilahtaa Östen juoksee sängyn alle piiloon, vaikka remmillä sitä ei ole koskaan rankaistu. Vaikuttaa siltä, että Östen reagoi remmin kilahdukseen. Säilytin ilmanpainepumppua eteisen hyllyllä, ja otin sen yleensä taskuuni toisella kädellä samaan aikaan kun otin toiseen käteeni Östenin remmin. Koira oli siis ehdollistunut remmin kilahdukseen, ja uskoi että siitä seuraa pumppupullon näkeminen. Pelkästään tuon kapistuksen näkeminen oli siis Östenille rankaisu. Eteisen pelkoa ja remmin kilahduksen pelkoa Östenillä on ollut välillä vieläkin, vaikka ilmanpainepumppua on käytetty vain kuukauden ajan syksyllä 2007. Samoin Östen menee välillä ihan lukkoon paikoissa, joissa olen suhauttanut ilmaa rankaisuksi. Kuinka pahaa jälkeä olisin saanut aikaan kolinapurkilla, jos tämä lievempikin väline sai näin suuria traumoja aikaan?

Tällä kolinapurkkimetodilla sain aikaiseksi ainoastaan todella syvän kuilun itseni ja koirani välille. Luottamus on kärsinyt suuresti, ja tekee todella kipeää katsella, miten koira pelkää uloslähtö-tilannetta. Tämä kolinapurkki-metodi saattaa toimia joillakin muilla, mutta Östen on siihen ehdottomasti liian pehmeä. Toivon todellakin, että koiranomistajat miettisivät kaksi kertaa ennen kuin alkavat heitellä millään purkeilla koiriaan. Hyvin harva tuntee riittävän hyvin koiransa, erottaakseen onko kysymyksessä pehmeä vai kova koira. Itse kadun tätä kokeilua enemmän kuin mitään muuta, ja siksi pidän tärkeänä kertoa eteenpäin myös näistä negatiivisista kokemuksista tämän metodin osalta.

Kiitos erittäin fiksun ja taitavan serkkutyttöni, Östen on saatu uudestaan luottamaan lapsiin. Se kävi hyvin nopeasti. Uloslähtötilannetta opetellaan edelleen naksuttimella.