Siirtymätilanteet helpompia

Östenin viimeisten rähjäilyjen jälkeen allergiaoireet pahenivat. Nyt on taas annettu vähän enemmän kortisonia ja heti huomaa, että Östen reagoi taas paremmin koulutukseen ja on paljon rennompi. Aamulenkeillä ohitamme kolme koira-aitausta ja aamuisin niissä kaikissa tuntuu olevan meuhkaava koira ulkoilemassa. Ensimmäisessä aitauksessa (tai siis aidatulla talon pihalla) on isompi koira joka hyppii aitaa vasten ja haukkuu. Seuraava on koiranhäkki jossa lintukoira haukkuu kaikille ohikulkeville, ja viimeisellä aidatulla pihalla pieni terrieri hyppii ja räksyttää hurjasti kun kuljemme ohi. Östen ei välitä mitään näistä haukkujista. Ensimmäisen koiran kohdalla Östen vaikuttaa hieman jännittyneeltä, mutta pystyy haistelemaan maata ja liikkumaan normaalisti. Lintukoiran haukusta se ei välitä yhtään mitään, vaan kävelee ohitse erittäin itsevarman tuntuisena. Räksyttävä terrieri sen sijaan herättää eniten reaktioita Östenissä. Siitä Östen selviää ottamalla katsekontaktin oma-aloitteisesti. Kuitenkan tämän terrierin kohdalla ei voi haistella eikä merkkailla vaan siitä on kuljettava ohi melko reippaaseen tahtiin.

Myöskin siirtymätilanteet ovat olleet Östenille haastavia. Siirtymätilanteilla tarkoitan autoon menemistä ja varsinkin autosta lähtemistä, eteiseen tulemista, kotiin tulemista jne. Joskus jopa kääntymiset, jotkut tiet ja suunnat ovat Östenin elämässä jännittämisen arvoisia asioita.

Nyt olen naksulla opettanut vihjeet autoon menemiseen ja autosta pois tulemiseen ja vahvistan päivittäin näitä siirtymisiä pari-kolme kertaa. Olen myös opettanut naksulla eteiseen tulemista siten että vihjeenä on "panta" ja Östenin tehtävänä on tulla laittamaan pää kaulapannasta läpi. Aloitin siten, että olin pannan kanssa makuuhuoneessa, minne Östen aina pakenee ennen lähtemistä ulos. Kun pannan laittaminen Östenin ehdoilla on sujunut hyvin makuuhuoneessa, olen vaiheittain siirtynyt kohti eteistä. Östenhän on siitä hassu, että kun panta on saatu kaulaan, niin parilla rohkaisevalla sanalla, se on lähtenyt innoissaan ulos. Vaikeaa on nimenomaan eteiseen tulo ja pannan saaminen kaulaan. Nyt "eteispelko" on hellittänyt huomattavasti ja kun istun pannan kanssa eteisessä ja hetken maltan odottaa, niin Östen tulee itse eteiseen ja laittaa pannan kaulaan. Joskus Östen tulee suoraan eteiseen, ja joskus sen pitää hakea vauhtia makuuhuoneesta. Vauhdinhakemisella tarkoitan sitä, että Östen tulee makuuhuoneesta ensin makuuhuoneen ovelle kurkkaamaan, palaa sängyn alle, sitten tulee eteisen ovelle, palaa sängyn alle ja sitten saapuu pujottamaan pannan kaulaansa. Joka tapauksessa uloslähdöt ovat nyt paljon helpompia, kun vertaa aikaan, jolloin sain ryömiä hakemaan sen sängyn alta. Parhaimmillaan ulosmenorutiinit ovat kestäneet puolikin tuntia, nyt selviämme alle kymmenen minuutin!

Paljon kehitystä on siis tapahtunut taas pienessä hetkessä. Östenin huono käytös ja kivut kulkevat selvästi käsikädessä, joten tarkkana saa olla taas kun koivut ja pujot alkavat kukkimaan, että Östenillä on riittävän vahva lääkitys....