Murinaa!!! Ja kauniita lauluesityksiä!

Sarjassamme Östenin kummalliset tavat, pääsemme Östenin murinaan. Östen alkoi ehkä noin pari vuotta sitten murisemaan aina silloin tällöin kun sitä yritti nostaa. Tätä tapahtui aluksi todella harvoin, mutta nykyään lähes joka kerta kun sitä nostaa. Tämä ihmetytti kauan aikaa, sillä koira ei kuitenkaan vaikuttanut vihaiselta, vaan ennemminkin pelästyneeltä. Kovasti piti miettiä, että onko tuo koira sekaisin kun omalle väelle murisee ja pitääkö tuota pelätä. Ihmettelin, että miten käytös voi muuttua näin, ilman mitään järkevää selitystä ja kun tämä murina kaiken lisäksi paheni koko ajan. Joskus muistan myös suuttuneeni Östenille, että mulle et sitten muuten murise! Sitten jossain vaiheessa tajusin, että Östen murisee, jos nostettaessa käsi osuu esimerkiksi kainaloihin, jotka ovat lähestulkoon aina ärtyneitä Östenin allergian takia. Kun Östeniä nostaa niin että kädet eivät vahingossakaan osu kainaloihin tai takajalan taipeisiin, ei murinaa kuulu. Miten tyhmä sitä pitää olla, kun ei millään meinaa tajuta, että koiralla on kipuja?! Kyllä hävettää oma tyhmyys! Taas sain tuntea itseni niin surkeaksi koiran omistajaksi. Kaikesta huolimatta Östen tuntuu olevan siltikin erittäin kiintynyt näinkin kelvottomaan omistajaan. Liikuttavaa! Nykyään kun Östeniä varoittaa etukäteen, eikä vain tarraa kiinni, ja muistaa olla erittäin helläkätinen ja varovainen niin myös tämä nostaminen sujuu aivan hienosti.

Seuraava kummallinen tapa, jonka merkitystä en vielä ole ymmärtänyt, on Östenin laulutuokiot. Näitä sattuu yleensä iltaisin, mutta nykyään Östen on alkanut lauleskelemaan myös päivisin. Tapahtuma etenee lähinnä siten, että Östen hankkiutuu talon syrjäisimpään paikkaan, jossa sitten aloittaa alati yltyvän ulinan. Jos menee katsomaan, että mitä teet, niin silloin se lopettaa laulun ja katselee sen näköisenä, et "Ai moi! Mikäs sut tänne lennätti?". Jos taas antaa sen lauleskella, niin sitten se ulisee ja lauleskelee hetken yksinään, jonka jälkeen lopettaa ja tulee sitten muina miehinä taas muiden seuraan. Tätä tapahtuu kaikkina vuodenaikoina, ja kaikkina vuorokauden aikoina, mutta lähes joka ilta seitsemän ja kahdeksan välillä. Jos jollain on selitys tähän outouteen, niin kertokaa ihmeessä. Mielestäni tapa on melko huvittava, mutta en voi olla murehtimatta, että onko tuolla joku suurempikin merkitys ja jos on niin mikä ihme...