Östenin kaihileikkauksen takia on käytöskoulu jäänyt vähän vähemmälle, eikä ole sitten ollut oikein tänne blogiinkaan kirjoiteltavaa.
Päivitetään nyt tilannetta sen verran, että Östen on toipunut leikkauksesta hyvin. Jännä juttu on se, että vasemmalta puolelta eteen hyppivät yllätykset (= naapurin koira) ei enää säikäytä Östeniä, eikä näin ollen yllätyksistä seuraa myöskään näitä lukkoonmenemisiä, jännitystiloja eikä rähinää. Eli melko varmaa on se, että osittain Östenin rähinä on ollut juuri tuota pimeässä elämistä, eli Östen ei ole nähnyt kunnolla, mistä on seurannut epävarmuutta.
Östen on nyt saanut luvan liikkua ja lenkkeillä, joten nyt alkaa taas löytymään asiaa blogiinkin kirjoitettavaksi.
Eläinlääkäreistähän seurasi Östenin kanssa takapakkia ja rähinä palasi, mutta jotain uuttakin on tullut tilalle. Viimeksi lenkillä ohitsemme kulki koira, joka aloitti rähjäämään Östenille ja Östen tietysti vastasi. Odotin hetken ja kokeilin sitten pyytää Östeniltä katsetta, mutta Östen jatkoi rähinää. Melkein heti perään sanoin Östenille "istu" ja yllätyin itsekin kun se pyllähti istumaan, lopetti rähinän ja koko tilanne oli kuin taikasauvalla poispyyhkäisty. Rähjääminen hävisi aivan täysin. Östen ei ole koskaan aikaisemmin kyennyt suorittamaan mitään tehtävää kesken rähinän, paitsi siis tuon katsekontaktin.
Uskoisin, että nyt pitkän harjoitustauon jälkeen tuo "katse" ei ollut enää niin vahva kuin se on ollut. Kuitenkin se herkisti koiruuden kuuntelemaan, ja istuutumaan pyynnöstä.
Hienoa. Luulisin. Itse olen ainakin tyytyväinen, että taas ollaan saatu jotain uutta -ja ennen kaikkea toivottua- Östenin käytökseen. :)
Näillä kuulumisilla jatkamme joulun viettoa. Hyvää joulua!
torstai 24. joulukuuta 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)